Kaakkois-Suomessa sijaitsevaa paratiisimaista maalaispuutarhaa pidetään yllä ja hoidetaan rakkaudella. Työtä on paljon, mutta kukkivien kasvien loisto on häkellyttävä ja palkitseva. Kasveja käytetään hyödyksi ja ravinnoksi, mutta erityisesti iloa ja henkistä hyvinvointia varten. Ja kunto kestää, kun koko kesän tekee puutarhatöitä!

Yrttimaalla on perinteisesti kasvatettu keittoihin ja juomiin sopivia yrttejä sekä kansanlääkinnässä käytettäviä kasveja. Teen ja muiden juomien sekä salaattien maustamiseen sopivat esimerkiksi mintut, iisoppi, karhunjuuren juuri ja lehdet, saksankirvelin juuret ja lehdet sekä timjami. Lipstikka eli liperi on mainio keittojen maustaja.

Useimmat kansanlääkinnässä käytetyt kasvit ovat myrkyllisiä. Sen takia yrttimaalla ne ovat vain ja ainoastaan perinteiden vuoksi. Sellaisia ovat esimerkiksi kaikki sormustinkukat, kermesmarja ja ruusujuuri. Ruusujuurta on tosin käytetty myös lemmennostattajana, afrodisiakkina.

Yrttimaa on omimmillaan hiekkaisessa maassa, jossa saa olla isojakin kiviä. Ne tasaavat yrttimaan lämpöä ja matalat kivet ovat oivia kasvualustoja muun muassa timjameille.

Osa yrttimaan kasveista on hanakoita lisääntymään siemenistä. Sellaisia ovat muun muassa sormustinkukat, saksankirveli, kermesmarja ja rohtovirmajuuri. Anisiisoppi eli yrtti-iiso pysyy joskus paikallaan muutaman vuoden, mutta sitten taas ilmestyy johonkin toiseen paikkaan. Siitä on kaksi muotoa, violettikukkainen ja valkokukkainen. Molemmat kelpaavat mainiosti myös perhosten ja muiden hyönteisten ruokailupaikaksi. Saksankirveli tuoksuu voimakkaasti anikselta. Sitä voidaan käyttää hyväksi mm metsäpuutarhassa. Esimerkiksi Uppsalan lähellä Linnén kesäasunnon tontilla on lähes puolen hehtaarin metsikkö, jossa on aluskasvillisuutena saksankirveliä. Syväjuurisena sen pois kitkeminen on niin työlästä, että se on leikattava alas ennen siementen kypsymistä.

Vasemmalla ylhäällä erilaisia timjameita. Niitä käytetään mausteena antamaan makua ja tuoksua esimerkiksi keittoihin, kastikkeisiin ja jopa lihoihin. Minttujen lajikirjo on runsas. Mintut kasvavat monenlaisissa maastoissa. Isossa kuvassa on viherminttu. Alhaalla vasemmalta oikealle karjalanminttu, kissanminttu, viherminttu ja väriminttu.

Iisoppi, karhunjuuren juuri ja lehdet, saksankirvelin juuret ja lehdet sekä timjami maustavat hyvin salaatteja ja teetä sekä muita juomia. Lipstikka eli liperi on mainio keittojen maustaja.

Useimmat kansanlääkinnässä käytetyt kasvit ovat myrkyllisiä. Sellaisia ovat esimerkiksi kaikki sormustinkukat, kermesmarja ja ruusujuuri. Yrttimaalla ne ovat perinteiden ja kukkiensa kauneuden vuoksi.

Erilaiset yrtit, helokit, laukat, meiramit, pipot, virmajuuret ja ruusuruohot rikastavat ja sävyttävät puutarhaa ja tekevät siitä monimuotoisen niin perhosten kuin muiden pölyttäjien kannalta.

Ylempänä tarhasalkoruusu (2 kuvaa), teurikka (2 kuvaa). Alempana villanukkajäkkärä, virginiantädyke, jonka mettä keisarinviitta imee, ja viimeiseksi vuohennokka.