Erja Rappe

Luonnon ja ihmisen terveys kulkevat käsikädessä. Puutarha, jossa luonto voi hyvin, on terveellinen myös sen hoitajalle. Ekopuutarhassa luotetaan luonnon omiin prosesseihin ja hoitotarve on vähäinen.

Askeleet ekopuutarhaan

1. Suunnittele puutarhasi kasvuolosuhteiden mukaan ja valitse kasvit, jotka viihtyvät siellä luonnostaan.  
2. Korvaa nurmikko niityllä ja jätä luonnonkasveille tilaa kasvaa puutarhakasvien rinnalla.
3. Käytä puutarhakasveista kestäviä lajeja ja lajikkeita.
4. Pidä maa elävänä välttämällä turhaa muokkaamista ja ruokkimalla sitä kasvinjätteillä, kompostilla ja biohiilellä.
5. Peitä maanpinta ympärivuotisesti eloperäisillä katteilla ja kasvattamalla kasvien juurilla aluskasveja, niin kastelun tarve vähenee eivätkä rikkaruohot kasva.
6. Vahvista kasvien juuristoa kastelemalla vain tarvittaessa mutta niin, että multa kastuu kunnolla.  
7. Lannoita kohtuullisesti kompostilla ja luonnonlannoitteilla, käytä kalkitukseen puhdasta puun tuhkaa.
8. Pidä kasvit terveinä vuoroviljelyllä, välttämällä liian tiheitä kasvustoja ja harventamalla taimet ajoissa.
9. Suojaa kasveja ei-toivotuilta hyönteisiltä harsolla ja houkutus- sekä karkotuskasveilla ja edistä yhteistyötä niiden luontaisten vihollisten kanssa ripustamalla linnunpönttöjä ja jättämällä pesimispaikkoja pientareille.
10. Unohda haravointi ja jätä kasvinjätteet lahoamaan puutarhaan hyönteisten ja pieneliöiden iloksi.
11. Suosi perhosia ja pölyttäjiä eriaikaan kukkivilla, värikkäillä kasveilla, joissa on mettä ja huolehdi, että toukille riittää ravintokasveja.
12. Anna itsellesi aikaa ihailla puutarhasi luonnonkirjoa!

Paikanmukainen puutarha

Millaisen puutarhan haluat? Jos haluat nauttia luonnon tapahtumien seuraamisesta ja ylläpitää monimuotoisuutta, perusta niitty tai metsäpuutarha. Niitty menestyy parhaiten aurinkoisilla ja kuivilla, maaperältään karummilla paikoilla. Kostean paikan niityt ovat reheviä ja kasvit voivat kasvaa yllättävän isoiksi. Mikäli pihasi rajautuu metsään, ota metsä osaksi puutarhaa ja käytä kasveja, joita siellä luonnostaan esiintyy. Kukkapuutarhan värit hehkuvat parhaiten auringossa. Varjoisammassa paikassa kukinta on niukempaa mutta kestää pidempään.

Jos haaveenasi on puutarha, joka tarjoaa satoa, valinnanmahdollisuuksia on useita. Metsäpuutarhaan voit istuttaa sinne tänne marjapensaita tai hedelmäpuita. Huomaa kuitenkin, että varjoisassa paikassa ne tuottavat niukemmin satoa. Parhaiten hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat satoa avoimilla ja aurinkoisilla paikoilla. Vihanneksia ja juureksia voit kasvattaa maassa, laatikoissa tai erilaisissa ruukuissa ja pusseissa. Valitse kasvatukseen valoisa paikka, jotta kasvu on tanakkaa.

Maanparannus ja lannoitus

Luonnonkasvit menestyvät ilman lannoitusta ja maanparannusta, mutta puutarhakasvit ovat vaateliaampia. Ne kasvavat parhaiten, kun kasvualusta on ravinteikas, kuohkea ja sopivan kostea. Puutarhakasvien maatiaislajikkeet ovat sitkeämpiä ja viihtyvät köyhemmässäkin maassa.

Ekopuutarhassa maa on elävää ja voi hyvin. Se on ilmavaa ja viljavaa. Vältä turhaa kaivamista ja kääntelyä, jotta et häiritse maanalaista elämää. Tällöin maan rakenne ja ravinteikkuus säilyvät paremmin. Jätä eloperäinen aines maatumaan. Kasaa lehtiä kasvien juurille ja katko versot penkkeihin katteeksi. Maan kalkitukseen käytä puhdasta puuntuhkaa.

Komposti, bokashimulta ja ravinteilla ladattu biohiili parantavat maan rakennetta ja lannoittavat. Samalla maan kasvukuntoa ylläpitävien pieneliöiden elinolot kohenevat. Palkokasvit sitovat ilmasta typpeä juurillaan maahan muidenkin kasvien käyttöön. Härkäpapu sopii perunalle typenkerääjäksi. Kasvukaudella kasvit saavat lisää ravinteita tuoreista katteista ja luonnonlannoitteista.

Monimuotoisuus

Ekopuutarha on monimuotoinen sekä mullan alla että päällä. Muhevassa maassa viihtyvät monenlaiset pieneliöt, jotka ylläpitävät maan rakennetta ja ruokkivat kasveja yhdisteillään. Puutarhakasvien lisäksi ekopuutarhassa on luonnonkasveja ja kasvit kasvavat toistensa lomissa. Jotkut kasvilajit viihtyvät hyvin keskenään ja kirittävät toistensa kasvua. Suosi näitä kumppanuuskasveja ja vältä voimakkaasti leviäviä lajeja, jotka tukahduttavat muita.

Kun kasveja, joiden kasvuajat ja tarpeet ovat erilaisia, kasvatetaan sekaisin, kasvustot käyttävät ravinteita tasaisemmin ja ovat terveempiä. Samassa penkissä voi kasvattaa rinnan matala- ja syväjuurisia sekä leveä- ja kapealehtisiä kasveja. Isommat kasvit voivat tukea pienempiä ja antaa tuulensuojaa. Papu kiertyy maissiin ja kurpitsan lehdet peittävät maanpintaa pidättäen kosteutta. 

Vuoroviljely

Vuoroviljelyssä ravinnetarpeiltaan erilaisia kasveja kasvatetaan eri vuosina eri paikoissa. Usein käytetään neljän vuoden kiertoa, jossa vuorottelevat vähän, kohtalaisesti ja paljon ravinteita vaativat kasvit sekä maata parantavat ja typpeä sitovat kasvit. Vuoroviljelyn avulla maan viljavuus säilyy ja kasvit pysyvät terveempinä, kun lajit vaihtavat paikkoja.

Katteet

Suojaa maa katteilla ympäri vuoden. Paljaasta maasta kasveille tärkeät ravinteet ja eloperäinen aines huuhtoutuvat helposti sateen ja sulamisvesien myötä pois. Kasvien juurilla katteet vähentävät kastelun tarvetta ja estävät rikkakasvien kasvua. Katteiksi sopivat esimerkiksi kasvien lehdet, naatit ja leikkuunurmi. Tuoreet katteet myös lannoittavat ja niitä on lisättävä hajoamisen myötä. Olki, kuorike ja hakkeet säilyvät pidempään ja ne lisäävät maan multavuutta. Maan kasvukuntoa voi parantaa myös kasvattamalla satokasvien juurilla aluskasveja ja kylvämällä sadonkorjuun jälkeen maahan viherlannoituskasveja.

Kastelu

Kun kastelet, kastele reilusti, jotta maa kastuu pintaa syvemmälle. Tällöin kasvit kehittävät vahvan juuriston ja kestävät paremmin kuivuutta. Älä kastele lehtiä vaan ohjaa vesi kasvien juurille. Märkä kasvusto on altis erilaisille sienitaudeille. Kun kastelet illalla, kasvit ovat aamulla virkeitä.

Kasvinsuojelu

Ekopuutarhassa kasvien tauteja ja tuholaisten aiheuttamia ongelmia ehkäistään ennakolta ja otetaan ei-toivottuja hyönteisiä luontaisesti ravintonaan käyttävät lajit yhteistyökumppaneiksi. Kasveja lannoitetaan ja kastellaan riittävästi mutta ei liikaa ja ne saavat riittävästi valoa. Tällöin juuristo kehittyy hyvin ja versoista tulee vankkoja. Suosi vastustuskykyisiä kestäviä lajeja ja lajikkeita. Tarkista, että hankkimasi taimet ovat terveitä. Parhaita kumppaneita kasvinsuojelussa ovat hyönteisiä ja niiden toukkia syövät pikkulinnut. Leppäkertut ovat petoja kirvoille ja sammakot, siilit sekä päästäiset pitävät etanoita kurissa.

Lentävien hyönteisten tuhoja voi ehkäistä peittämällä kasvustot valoläpäisevällä harsolla. Houkutuskasveilla suojellaan muita kasveja ei-toivotuilta hyönteisiltä.  Kiinankaali toimii hyvänä houkutuskasvina, jolloin vähemmän maukkaat kasvit jäävät rauhaan. Karkotekasvit joko karkottavat tai harhauttavat hyönteisiä. Samettikukkien juuret erittävät maassa eläviä ankeroisia karkottavia aineita. Harhautukseen sopivia lajeja ovat esimerkiksi kehäkukka ja voimakkaasti tuoksuvat sipulit, yrtit ja samettikukat.

Kirvojen häätöön käy vesisuihku ja perhostoukkia voi poimia pois käsin. Tehokkaampaan torjuntaan on käytettävissä luonnonmukaisia valmisteita. Tartuntavaaraa kannattaa pienentää poistamalla vioittuneet kasvit ja käyttämällä puhtaita työvälineitä.

Perhoset ja pölyttäjät

Ekopuutarhassa perhoset ja pölyttäjät viihtyvät ja varmistavat satoa. Luonnontilaiset alueet ja aurinkoiset, kukkivat niityt ovat niille mieluisia ympäristöjä. Ekopuutarhassa nurmikkoa on vähän ja puut jätetään lahoamaan paikalleen. Risuista tehdyt aidat ja hyönteishotellit lisäävät pesäpaikkoja.  Eriaikaan kukkivista kasveista perhoset ja pölyttäjät löytävät ravintoa keväästä syksyyn. Yhdistele luonnonkasveihin sipulikukkia, perennoita kylvö- ja kesäkukkia, niin saat koko kesän kukkivan ruokapöydän.

Perhoset suosivat tiheitä kasvustoja ja tuoksuvia, värikkäitä kukkia, joissa on mettä. Istuta samaa lajia useampi yksilö vierekkäin, niin ne huomataan paremmin. Päiväperhosten suosikkeja ovat punahatut, mäkimeirami, harjaneilikka, nauhukset ja maksaruoho. Valkotupakka houkuttaa tuoksullaan yöperhosia. Perhosten toukat tarvitsevat ravinnokseen kasvien lehtiä. Anna nokkosten, ohdakkeiden, maitohorsmien ja koiranputkien kasvaa piennaralueilla, niin perhosia on puutarhassa jatkossakin.