Pakkasvauriot, salamaniskut tai tuhohyönteisten toukat saattavat vahingoittaa puiden runkoja niin, että niistä alkaa vuotaa mahlaa. Kun sokeripitoinen mahla alkaa käydä, muodostuu perhosia puoleensa houkuttavaa alkoholia. Kuvan rantakoivuun on näin syntynyt ”luonnonkapakka”, jossa parveilee suruvaippoja. (kuva:Sini Hahl)

Mahlavuodoissa tai mätänevissä hedelmissä syntyneet käymistuotteet kiinnostavat vain pientä osaa päiväperhosista. Näitä ovat aikuisvaiheina talvehtivista lajeista nokkosperhonen, isonokkosperhonen, herukkaperhonen, neitoperhonen ja suruvaippa. Lajit ovat isonokkosperhosta lukuun ottamatta yleisiä, ja niitä voi tavata lennossa jo varhain keväällä ja toisaalla pitkälti syksyyn saakka, esiintymisaika on poikkeuksellisen pitkä. Muita perhosbaariin tulevia lajeja ovat häiveperhonen, pikkuhäiveperhonen sekä vaeltavana kesävieraana Suomessa esiintyvä amiraali.

Puuntuhoojaperhosen toukkien vioittamasta tervalepästä on tullut alueen päiväperhosten kokoontumispaikka. Vasemmalla suruvaippoja, amiraaleja ja herukkaperhonen, oikealla alhaalla neitoperhonen.

Edellä esiteltyjä päiväperhoslajeja voi houkutella puutarhaan tai kesämökin pihapiiriin laittamalla esille alkoholipitoista syöttinestettä. Sitä voi imeyttää huokoiseen kangaspalaan tai pesusienen palaseen, ja ripustaa näin saadun houkuttimen sopivaksi katsomalleen paikalle. Pohjalle kannattaa laittaa lautanen tai vaikka viilipurkki, jotta ylimääräinen neste ei valu maahan.

Yksinkertainen syöttinesteen resepti on lisätä punaviiniin sokeria niin paljon kuin siihen liukenee ja lorauttaa tilkka etikkaa päälle lisäämään tuoksua. Nestettä voi varioida siirapilla, hunajalla, fariinisokerilla, hedelmän paloilla. Nesteenä voi myös käyttää olutta tai mehua. Erilaisilla koostumuksilla teho voi vaihdella ja ehkä ne voivat houkutella vähän eri lajeja. Tärkeään on, että nesteestä lähtee käyneen hedelmäinen tuoksu. Siksi jo pelkkä punaviini, balsamiviinietikka tai jopa siideri houkuttelee perhosia.

Vasemmalla pikkuhäiveperhoset ja kultakuoriainen, oikealla isonokkosperhonen perhossyötillä

Isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas) (Kuva: Juha Ahvonen)

Aina ei tarvitse valmistaa mitään erityistä perhossyöttiä, pelkkä syöttineste riittää. Sitä voi laittaa suihkupulloon ja sumuttaa suoraan esimerkiksi pihapuun rungolle, kannon nokkaan tai vaikkapa mökkirannan kalliolle. Mielikuvitusta käyttäen voi luoda mieleisensä, viehättävän ja elävän perhosmaiseman.

Tai sitten voi kirjaimellisesti kattaa puutarhaan tai parvekkeelle oikean baarin ja kutsua perhoset kolpakolle.

Balsamiviinietikkaa voi ostaa suoraan suihkepullossa. Se on heikommin värjäävä kuin punaviinipohjaiset syöttinesteet eikä juuri tahraa koivunrunkoakaan. Tarkka suihkaus puunrungolle, kannonpäälle tai sammaltuppaalle houkuttelee perhoset sopivaan kuvauspaikkaan.

Kesällä 2021 suruvaippoja oli poikkeuksellisen runsaasti. Koivunrungolla balsamiviinietikka houkutteli suruvaipan lisäksi herukkaperhosia ja pikkuhäiveperhosen.

Perhosbaari houkuttelee myös ampiaisia. Jos pesä on lähellä, perhoset joutuvat väistämään parveilevia, aggressiivisia ampiaisia. Tilanne rauhoittuu hetkeksi, mutta uusi baariin tulija saa taas ampiaiset liikkeelle. Ne hyökkäävät perhosten kimppuun ja lähellä kuvatessakin on hyvä olla varuillaan.

Yläkuvassa isoimmat ampiaiset ovat pensasampiaisia, suurin osa on piha-ampiaisia ja vasemmalta lentävä laajalti keltainen yksilö lienee saksanampiainen. Alakuvassa pensasampiaiset ovat vallanneet baarin amiraaleilta.

Ampiaiset rähisevät toisilleenkin. Alla kaksi herhiläistä ottavat yhteen. Jalkoja ojentamalla näytetään isolta ja osoitetaan, ettei hyökkääjä pääse yllättämään. Herhiläinen on Euroopan suurin ampiaislaji. Viimeisessä kuvassa baariin on tulossa pensasampiainen. Se on toiseksi suurin ampiaislaji, mutta jää jo selvästi herhiläistä pienemmäksi.