Juha ja Irja Ahvosen perhosparatiisi keväästä syksyyn lounaisessa Suomessa

Ostimme vaimoni kanssa vuonna 2000 Suomusjärveltä neljän hehtaarin pientilan, joka oli ollut pitkään asumattomana. Nokkoset, maitohorsmat ja vadelmat olivat vallanneet ympäristön, mikä merkitsi, että maa oli multavaa ja elinvoimaista. Tilalla sijaitseva vanha, rehevä lehtometsä tarjosi mahdollisuuden luoda suojainen puutarha. Tarkoitus oli tehdä paikasta mahdollisimman luonnonmukainen. Länteen avautuva loiva rinne oli aurinkoinen ja tulvi valoa. Aloin hoitaa talon alapuolella sijaitsevia alueita niittämällä ja kylvin muun muassa ruusuruohon ja purtojuuren siemeniä. Rinteen rehevämpään yläosaan ryhdyimme perustamaan puutarhaa, jonne toimme entisestä paikastamme nauhuksia ja muita perennoja. Vuosien myötä ostimme ja saimme lisää perennoita, puita ja pensaita. Pihasta alkoi muodostua mieleinen kovan yrittämisen, erehdysten ja sattumien summana.

Kasvien valinnassa suosimme hyviä mesikasveja, jotka luovat monipuolisen elonyhteisön ja rikastuttavat pihamme elämää. Hyönteisille on tarjolla kukkivia kasveja maaliskuun sipulikukista aina lokakuun astereihin saakka. Päiväperhoset ovat aina olleet mielenkiinnon kohteenani, vaikka olen nuoresta lähtien ollut lintumies. Perhoset ovat viimeisen vuosikymmenen aikana saaneet enemmän huomiota, kun puutarhan lisääntynyt monimuotoisuus on houkutellut lisää lajeja ja yksilöitä.

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana olemme havainneet puutarhassa 58 lajia, mikä on osapuilleen puolet kaikista maassamme havaituista päiväperhoslajeista. Perhoset ovat antaneet elämääni paljon iloa ja kannatelleet minua hennoilla siivillään myös yli vaikeiden aikojen.

Juha valmiina retkeilemään omassa puutarhassaan. Veli-Matti Salmela on ottanut droonikuvat talon edestä ja takaa.

Keväällä perhoskarkelot alkavat, jokainen päivä tarjoaa uutta

Toukokuinen auroraperhonen on lupaus kesästä

Auroraperhonen imikällä. Kangasperhonen on ollut jo kuukauden lennossa, nyt se on löytänyt etelänkevätesikon. Kun metsäkurjenpolvet aukeavat, mustatäplähiipijä saattaa osua silmään. Alarivissä peltovirnaperhonen mäkitervakolla ja viereisessä kuvassa imikällä molemmat maassamme tavattavat virnaperhoslajit, peltovirnaperhonen (vas.) ja virnaperhonen. Peltovirnaperhosen (Leptidea juvernica) etusiiven etureuna on suora, kun se on virnaperhosella (Leptidea sinapis) kupera.

Juhannuksena puutarha alkaa olla parhaimmillaan. Alppiruusut kukkivat samoin kuin jättilaukat ja ruusujuuret. Kaksi kaunotarta, ritariperhonen ja syreeni kruunaavat näkymän. Seurana vielä Suomusjärvellä harvinainen virnasinisiipi metsäkurjenpolvella.

Nyt on kesä vauhdissa!

Kesäkuun lopulla puutarhaan ehtii ilmaantua ruusulla kääntelevä tuominopsasiipi ja toinen rohtovirmajuurelle. Onpa siellä myös niittysinisiipi, hopeasinisiipi keltamaitteella, niittyhopeatäplä valkolehdokilla ja idänniittyperhonen juomassa kissankellon vesipisaroita. Kun kesäkuu kääntyy heinäkuulle, ponnahtavat keisarinviitta ja ketohopeatäplä parhaalle perhoskukalle eli ruusuangervolle. Nyt 2023 puutarhassa on havaittu 58 lajia, kun viimeisin tulokas, juolukkasinisiipi lasketaan mukaan!

Sopivasti hoitoa, ei liikaa eikä liian vähän

Juha Ahvonen kertoo puutarhan hoidosta. ”Keväisin katkomme edellisvuoden kuihtuneet kasvit perennojen juurille ravinteeksi. Joillekin vaativimmille lajeilla, kuten pioneille, jalo- ja köynnösruusuille sekä kärhöille annamme kompostoitunutta käymälätuotosta. Tuhkaa heittelemme kevättalven hangille. Perennapenkeistä poistamme välillä vuohenputkia, rönsyleinikkejä ja nokkosia. Muuten ne eivät paljon hoitoa tarvitse.

Perennoja ei juuri tarvitse kastella, jonkin verran vain poikkeuksellisen kuivuuden aikana. Maa on ihanteellista kasvualustaa, kosteaa, läpäisevää ja pidättää kosteutta. 

Suurin huolenaihe onkin se, että kasvit kasvavat ”liian” hyvin. Joudumme rajoittamaan joidenkin virheistutusten, kuten kotkansiipien ja maatiaisruusujen leviämistä. Joitakin kasveja yritämme poistaa kokonaan, Sellaisia ovat mm. töyhtö- ja pihlaja-angervot, koska ne pyrkivät leviämään luonnonsuojelualueelle, vaikka ovatkin erinomaisia perhos- ja mesikasveja.

Oikea kasvi oikeaan paikkaan, siinä on puutarhan perussääntö, jonka olemme oppineen kantapään kautta.”

(1) Kyläkurjenpolvi ja etelänarnikki, (2) jalopähkämö, angervoita ja ruskolilja ja (3) lehtomaitikkaniitty.

Yrttimaa ja hyötykasvit

Toki Ahvosen puutarhassa kasvaa myös monenlaista yrttiä ja hyötykasvia. Monivuotisia yrttejä ovat muun muassa piparminttu, aitokissanminttu, saksankirveli, rakuuna, lipstikka, mäkimeirami, ajuruohot, salvia, karhunlaukka ja ruoholaukka. Kasvihuoneessa ja kasvimaalla kasvaa yksivuotisia yrttejä ja hyötypuutarhassa maaseudun peruslajeja, kuten perunoita, porkkanoita, papuja ja sipuleita. Talvivalkosipulit ovat Juhan ja Irjan suosikkeja. Niin, ja tietysti on marjapensaita ja viiniköynnöksiä. Meirameilla, ajuruoholla ja ruohosipulilla käy perhosia, mutta erityisesti mesipistiäisiä ja kimalaisia. Kesä 2023 oli kimalaisille erinomainen!

Keskikesä on parhaimmillaan, upeita lajeja ilmestyy yksi toisensa jälkeen

Orvokkihopeatäplä nauttii palavaa rakkautta ja jalavanopsasiipi on – kas kummaa – löytänyt tiensä ruusuangervolle. Kevätesikon tunnet, mutta entä kesäesikon, jonka lumoissa on naurisperhonen. Lehtosinisiipi löytää tummakurjenpolven ja kangassinisiiven koiras lähestyy kotkansiivellä istuvaa naarasta. Piippopaksupää on ruiskukalla, keltaniittyperhonen ojakärsämöllä, lauhahiipijä aurankukalla ja angervohopeatäplä nauhuksen lehdellä.

Kesän hienoimpia havaintoja ovat häiveperhonen (Apatura iris), joka säihkyy nauhuksen lehdellä ja pikkuhäiveperhonen (Apatura ilia), joka hakee omenapuun rungolta vuotavaa mahlaa. Häiveet ovat vasta viime vuosina löytäneet tiensä lounaiseen Suomeen, jonne ne ovat levinneet kaakosta. Ilmastonmuutosta lie sekin. Viimeisenä superkuva 19. päivänä heinäkuuta 2023, kun puutarhan baariin ovat istahtaneet niin häiveperhonen kuin pikkuhäiveperhonen! Taitavat olla naaraita kumpikin, vaikka yleensä baarissa koiraat kumoavat kuppia. Harvinainen osuma huipentaa puutarhan keskikesän!

Kesäjuhlat perhosbaarissa

Ahvosen Juha kertoo pitäneensä perhosbaaria kolmen vuoden ajan. ”Reseptin olen improvisoinut seuraavasti: purkkiin kaupan mietoa punaviiniä, etikkaa, hunajaa, sokeria, hiivaa ja vähän vahvempaa alkoholia. Purkki lämpimään paikkaan, kansi kiinni ja annan käydä 2-3 vuorokautta. Pesusieni tai superlonpatjan pala purkkiin, jonne kaadan seosta, jota lisään päivittäin. Laitan herkkujuomaa myös suihkepulloon, jota suihkuttelen puiden rungoille. Käytän myös kaupan balsamiviinietikkaa matalassa astiassa, johon lisään ylikypsää banaania. Jopa maistuu perhosille ja muille ötököille!”

Kuppiin on löytänyt tiensä harvinaisuus, isonokkosperhonen (Nymphalis xanthomelas), joka on vaeltaja, mutta jolla saattaa olla kaakkoisessa Suomessa myös pieni vakituinen kanta. Seuraksi on vielä samana päivänä pölähtänyt häiveperhonen. Myöhemmin kesällä 2023 baariin tulee myös ruostenopsasiipi.

Puutarha sykkii elämää

Perhoskesä kääntyy elokuulle

Juhan ja Irjan puutarhan 10 parasta perhoskasvia: (1) punalatva (luonnonvarainen), (2) kaikki nauhukset, (3) ruusuangervo ja muut angervot, (4) ruusuruoho, (5) purtojuuri, (6) nurmikaunokki ja muut kaunokit, (7) pelto-ohdake, (8) metsäkurjenpolvi, (9) tähtiputki ja (10) tarhapiisku.

Isonokkosperhonen on jo saanut siipeensä, mutta toisen sukupolven vastasyntynyt helmihopeatäplä pomppaa nurmikaunokille. Ohdakeperhosen naaras on purtojuurella, kun pikkuhäiveperhosen naaras löytyy lapinnauhukselta. Harvinainen etelänhopeatäplä osuu ensimmäistä kertaa kameran linssiin 14. päivänä elokuuta 2022! Puutarha loistaa nauhuksia, kuunliljoja ja syysleimuja. Sitten paikalle osuu kaaliperhonen, joka suosii nurmikaunokkia. Metsänokiperhonen löytyy läheltä japaninnauhukselta.

Juha kertoo. ”Suruvaippa ilmestyi meidän portaille vaimoni Irjan luo likimain samaan aikaan, kun olin sairaalassa Turussa. Aikamoinen sattuma. Tässä perhonen on siperiannauhuksella.”

Puutarha yhä kukoistaa ja perhoset kokoontuvat yhteisille mesiaterioille

Syyskuu on käsillä ja vaikka kukat vielä kukkivat, perhoslajit vähenevät nopeasti.

Aikuisina talvehtineiden sitruunaperhosen jälkeläiset eli uusi sukupolvi jatkaa vielä reilusti syyskuun puolelle ennen kuin on etsittävä talvehtimispaikkaa. Joinakin vuosina, kuten 2021 uusi sukupolvi oli todella runsas. Amiraalien runsaus vaihtelee vahvasti, vuosi 2023 oli hyvä amiraalivuosi. Amiraalit ovat vaeltajia eivätkä ole toistaiseksi kyenneet talvehtimaan maassamme eli kanta on vaellusten varassa. Loppukesän 2022 kruunasi harvinainen vaeltaja, etelänpäiväkiitäjä, joka on joinakin vuosina yltänyt Suomusjärvelle.

Viimeisenä kuvana on puutarhan sydän, josta lähtevät polut eri suuntiin. Vielä elokuun puolivälissä sydän sykki auringontähdille, nauhuksille, punalatvoille, kultapalloille ja jaloangervoille.

Puutarhassa havaitut päiväperhoslajit systemaattisessa järjestyksessä vuosina 2002-2023

1. mansikkakirjosiipi, 2. mustatäplähiipijä, 3. lauhahiipijä, 4. piippopaksupää, 5. virnaperhonen, 6. peltovirnaperhonen, 7. ritariperhonen, 8. sitruunaperhonen, 9. pihlajaperhonen, 10. kaaliperhonen, 11. naurisperhonen, 12. lanttuperhonen, 13. auroraperhonen, 14. suokeltaperhonen, 15. pikkukultasiipi, 16. loistokultasiipi, 17. ketokultasiipi, 18. ruostenopsasiipi, 19. jalavanopsasiipi, 20. tuominopsasiipi, 21. kangasperhonen, 22. paatsamasinisiipi, 23. niittysinisiipi, 24. kalliosinisiipi, 25. kangassinisiipi, 26, ketosinisiipi, 27. juolukkasinisiipi, 28. lehtosinisiipi, 29. virnasinisiipi, 30. hopeasinisiipi, 31. hohtosinisiipi, 32. isonokkosperhonen, 33. nokkosperhonen, 34. herukkaperhonen, 35. suruvaippa, 36. neitoperhonen, 37. amiraali, 38. ohdakeperhonen, 39 häiveperhonen, 40 pikkuhäiveperhonen, 41. karttaperhonen, 42. keisarinviitta, 43. etelänhopeatäplä, 44. orvokkihopeatäplä, 45. ketohopeatäplä , 46. helmihopeatäplä, 47. angervohopeatäplä, 48. niittyhopeatäplä, 49. pursuhopeatäplä, 50. ratamoverkkoperhonen, 51. metsänokiperhonen, 52. hietaheinäperhonen, 53. tesmaperhonen, 54. keltaniittyperhonen, 55. idänniittyperhonen, 56. täpläpapurikko, 57. tummapapurikko, 58. metsäpapurikko

Perhosten elämää tämäkin

Alimmassa rivissä nopsasiipiä, joita linnut ahdistelevat mielellään, koska varsinkin naaraat pysyvät aika lailla paikallaan. Perhosten valepäät toimivat kuitenkin hyvin, ja lintu nokkaisee usein väärää päätä. Niin perhonen jatkaa vielä elämäänsä.

Aikuisina talvehtivat perhoset löytävät suojan vaikka navetan katonrajasta

Nokkosperhoset ja neitoperhoset ovat tyypillisiä aikuistalvehtijoita. Syys-lokakuussa ne hakevat suojaisen paikan horrostaa. Kun ilma lämpenee maalis-huhtikuussa, ne heräävät ja jatkavat vanhuksina sukua, sillä ne ovat syntyneet edellisen vuoden heinä-elokuussa. Näiden perhosten elinaika saattaa siten olla hyvinkin 10 kuukautta! Kuvat on otettu joulukuun lopulla 2022. Keväällä 2023 viimeinen talvehtinut neitoperhonen ponnahti valoon 19. päivänä huhtikuuta.

Uuden kesän toivo elää, kun kahvikupponen ja tuore pulla odottavat ihanassa Villa Rosassa! Puutarhan sydän alkaa taas sykkiä ja häiveperhoset tulevat tervehtimään.

Voimaeläin perhonen

Salon Suomusjärven päiväperhosjuliste

Suomusjärven päiväperhoset

Suomessa on havaittu 122 päiväperhoslajia, joista 63 (52 %) on löytynyt Salon Suomusjärvellä ja 58 (48 %) Ahvosen puutarhasta! Upeat isonokkosperhonen (Tari Haahtela) ja häiveperhonen (Asko Kannisto) löytyivät 2013, jalavanopsasiipi 2016 (Juha Ahvonen), pikkuhäiveperhonen 2018 (JA), helmihopeatäplä 2020 (Kai Hypén) ja 2021 virnasinisiipi (JA), kirsikkaperhonen (TH) ja uudelleen isonokkosperhonen (JA). Ilmaston lämpenemisen myötä monien perhosten elinalue on siirtynyt kohti pohjoista. Päiväperhoset elävät avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä ja reagoivat herkästi elinalueen muutoksiin. Ne rakastavat valoa, aurinkoa, kukkia, puutarhoja ja ovat tärkeitä pölyttäjiä. Lentävien kukkien hiljainen kauneus vetoaa luonnonystävään.

Jos haluat ladata alla olevan julisteen PDF-muodossa koneellesi, klikkaa alla oleva kohtaa ”lataa”. Voit itse tulostaa julisteen A4-koossa tai teettää isomman koon julisteen puutarhamajasi seinälle.