Suomessa on noin 500 ludelajia. Luteilla on imukärsä, jonka avulla suurin osa imee ravintonsa kasveista. Joukossa on myös petoja, jotka käyttävät ravintonaan muiden selkärangattomien nestettä. Yksi ludelajeista, lutikka, on erikoistunut käyttämään ravintona ihmisen verta. Verilude on saanut nimensä kirkkaan punaisesta värityksestään, eikä se ole kiinnostunut ihmisistä.

Luteeksi hyönteisen tunnistaa selän pikkukilven ja siipien kolmiomaisten kuvioiden avulla.

Kaksisiipisset, Diptera, ovat Suomen toiseksi suurin hyönteislahko ja siihen kuuluu noin 7 500 kooltaan, elintavoiltaan ja ulkonäöltään vaihtelevia lajeja. Ryhmässä on kaikille tuttuja lajeja kuten hyttyset, mäkärät, paarmat ja mm. vähemmän pisteliäät huonekärpäset ja kukkakärpäset.

Lahko on saanut nimensä siitä, että lajeilla on vain kaksi lentämiseen tarkoitettua siipeä. Takimmainen siipipari on muuttunut pieniksi nuppineulaa muistuttaviksi tasapainoelimiksi, joita kutsutaan väristimiksi.

Kyrmypalokärpänen on Suomen suurin kärpäslaji (3-4 cm). Se on petokärpänen, jonka kokoa kuvastaa useinmiten kärpäsen saaliiksi jäävät kimalaiset. Saaliiksi käyvät myös kovakuoriaiset.

Usein kyrmypalokärpänen odottaa männyn kannolla tai puunrungolla sopivan saaliin saapumista ja syöksyy sitten nopeasti saaliin kimppuun.