Tari Haahtela kirjoitti 1984

Taivas syöksee tulta, vettä ja rakeita. Maa tärähtelee jalkojen alla kuin riivattu olisi irti. Tuuli kieputtaa Saimaan pintaa nostattaen mahtavan aallokon. Männyt ovat hentoisia myrskyn otteessa, hehtaarimäärin matalaksi lakaistuina. Luonnonvoimien purkauduttua, ilma on hiostavan painava. Lämpötila kohoaa helteeksi saakka. Lapset ilakoivat hiekkarannassa, jossa vesi on keitettyä.

Tammikuun päivä on lyhyt. Maan harteilla lepää reilusti puolimetrinen lumipeite suojaavana kerroksena. Nietosten yläpuolella kärsitään kylmän puristuksessa. Kuukaudesta toiseen, paremmasta pakkasherra ei anna toivoa. Huhtikuussa maa herää uuteen aamuun. Kukkaiset maat puhkeavat värikirjoon toukokuulla. Käet kukkuvat kiimassa. Kullankeltainen kuhankeittäjä soi koivikossa. Tuhannet veneet kansoittavat vapaana loiskuavat vedet.

Tämä on Karjala. Vastakohtien maa. Kesällä Suomen kuumin, talvella kylmin Keski-Suomen korkeudelle asti. Sen tekee mantereinen ilmasto. Ilmasto, joka on peräisin maan itäpuolelta. Säätyyppi, joka vaikuttaa Virolahdelta Lieksaan. Talvella vahva lumipeite ja kesällä pitkä pouta.

Täällä on vielä vapaata luontoa. Karjalan salomailla vaeltavat ilves, susi ja karhu. Punaiset tervakkoniityt liekehtivät villien vaarojen rinteillä. Kukkamaat vailla vertaa. Idän eksotiikkaa ukonhattulehdoissa. Saimaan saaristoinen labyrintti kallioniittyineen. Selkävesiä norpan uitavaksi. Lehmuslehtojen varjoisia holveja hiljentymiseen. Valtoimenaan juoksevia uittokoskia. Lintujärvien salaperäistä kiihkoa. Vinttikaivolla liina-pää mummo, runontaitaja.

Tässä avaimet rikkaalle perhosfaunalle. Vain täällä näet haapaperhosen mystisen mustavalkeat siivet. Kosteilla niityillä keisarinviitan valtakunnan. Kirjopurikon tumman varjon havumetsän kätköissä. Purohopeatäplän ukonhatun lehdellä, viimeisessä tukikohdassaan eteläisellä Suomenniemellä. Muurahaissinisiiven tuulen pieksemällä ajuruohoharjulla. Karjalasta löydät oikean perhoskedon.

Purjehdusretkellä Suursaimaalla, Linnasaaren kansallispuistossa lähellä Savonlinnaa 1983. Tiurun sairaala (ent. Tiuruniemen tuberkuloosiparantola) katsoo Saimaalle 1998 (kuva: Antti Lehtonen). Tänään (2024) sairaala on hylätty ja purkukunnossa. Karjalan perhoshelmiä: haapaperhonen, keisarinviitta, kirjopapurikko, purohopeatäplä (P-Karjala) ja muurahaissinisiipi (kuva: Pekka Ojalainen).

Perhoskirjat alkoivat Etelä-Karjalan maisemista

Vuonna 1985 julkaisimme ensimmäisen perhoskirjamme (Haahtela T, Marttila O. Runon ja rajan perhoset. Recallmed Oy). Se aloitti perhosveljien kirjasarjan, johon omalta osaltani (TH) viimeisimpään tein kuvituksen Olli Sakselan kanssa (Colliander H, Karttunen M. Kesälahden perhoskirja, Tibiale Oy 2023). Keväällä 2024 julkaistaan uusin perhosveljien Kimmo Saarisen ja Juha Jantusen opus, ainutlaatuinen 33 vuoden valtakunnallinen päiväperhosseuranta.