Aurinkoisena päivänä hotellin ympärillä voi nähdä monenlaista hyörinää. Osa hyönteisistä tutkii vapaina olevia koloja, osa kantaa ravintoa koloihin. Mehiläiset keräävät koloihin mettä ja siitepölyä, erakkoampiaiset ja petopistiäiset toukkia ja muita hyönteisiä. Kun ravintoa on tarpeeksi hyönteinen muniin koloon ja peittää lopuksi suuaukon.

Hyönteiskato, erityisesti pölyttäjähyönteisten raju väheneminen viimeisten vuosikymmenten aikana uhkaa jo maailman ravinnontuotantoa. On arvioitu, että kolme neljäsosaa maailman viljelyskasveista tarvitsee hyönteisten suorittamaa pölytystä. Kuitenkin tutkimuksissa ja seurannoissa on havaittu, että 40 – 60% selkärangattomista pölyttäjistä, kuten mehiläisistä ja perhosista on kadonnut viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Perimmäisinä syinä ovat ihmisen toiminnan aiheuttamat haitalliset ympäristömuutokset.

Yksityinen ihminen ei voi paljoa vaikuttaa ongelmaan maailmanlaajuisesti, mutta paikallisesti kyllä paljonkin. Omalla pihalla tai kesäpaikalla voi tehdä toimia, joilla hyönteisten elinolot paranevat merkittävästi. Hyönteiset tarvitsevat suojaisia paikkoja yöpymiseen, pesimiseen ja talvehtimiseen. Jos ympäristö on liian siisti ja steriili, hyönteisillä ei ole mahdollisuuksia. Pihapiirin perälle tai tontin reunaan kannattaa siksi jättää raivaamattomia kohtia sekä risu- ja lehtikasoja suojapaikoiksi.

Erityiset ”hyönteishotellit” ovat viime vuosina tulleet tutuiksi, ja niitä on suositellut muun muassa maa- ja metsätalousministeriö. Rakennelmien ajatuksena on tarjota mittatilaustyönä hyönteisten kaipaamia suojakoloja ja parantaa samalla hyönteisten lisääntymismahdollisuuksia. Hyönteishotelleja toivotaan sijoitettavan sekä maaseudulle että kaupunkien pihoille ja parvekkeille.Kasvaneella pölyttäjähyönteisten määrällä on todettu olevan suora positiivinen vaikutus pihapiirin ja puutarhan marja- ja hedelmäsatoihin. Erilaisten pörriäisten lisääntyminen lähiluonnossa tarjoaa erityisesti lapsiperheille mielenkiintoisen mahdollisuuden niiden lähempään tarkasteluun ja seuraamiseen.

Hyönteis- tai pörriäishotelleja on nykyään saatavana valmiina useimmista tavarataloista. Sellainen on myös helppo rakentaa itse esimerkiksi korsilla täytetystä maitopurkista tai rei’itetystä puupölkystä. Erilaisia rakennusohjeita löytyy netistä hakusanalla ”hyönteishotelli”. Lapsiperheissä jo hotellin suunnittelu ja rakentaminen on antoisaa. Kun valmis hotelli on saatu paikoilleen, ja ensimmäiset asukkaat ovat sen löytäneet, tarjoaa ötököiden seuranta puuhaa koko kesäksi. Paikan valinnassa kannattaa käyttää harkintaa. Parhaiten hyönteiset löytävät aurinkoiselle, lämpimälle ja suojaiselle seunustalle metrin tai parin korkeudelle maan pinnasta.

Hyönteishotellin asukkaita

      Valtaosa hyönteishotellien asukeista kuuluu myrkkypistiäisten ja loispistiäisten laajaan ja monimuotoiseen ryhmään. Yhteisenä rakenteellisena piirteenä voidaan pitää takaruumiin kapeaa etuosaa, ”vyötäröä”. Näihin ampiaisvyötäröisiin hyönteisiin kuuluu satoja lajeja, ja monilla niistä on ulkoasun ja värityksen samankaltaisuutta esimerkiksi ampiaisten kanssa. Useimpien lajien naarailla on myrkkyrauhanen ja takaruumiissa myrkkypistin. Monet lajit ovat tärkeitä luonnonkasvien sekä ihmisten viljelemien ravintokasvien pölyttäjiä.

Isoissa kuvissa kantomehiläisiä, oikealla muita mehiläislajeja ja vasemmalla erakkoampiaisia.

Kultapistiäiset ovat kuin lentäviä jalokiviä. Nekin ovat loisia. Kultapistiäiset eivät kykene käyttämään ravinnokseen kasviperäistä materiaalia, ne kultapistiäistoukat, jotka loisivat kasvisravintoa toukilleen jättävillä isäntäpistiäislajeilla, kuoriutuvat munasta vasta isäntälajin toukan koteloituessa ja syövät koteloituneen toukan.